Matkalla Atlantaan osa 2

Viimeksi jäimme sutimaan automme kanssa amerikkalais-meksikolaisen ravintolan pihamaalle pian sen jälkeen kun poitsun hammasraudoista oli saatu isoimmat kahvinpurut ja banaaninkuoret perattua pois.

Oltiin siis jo lähtökohtaisesti myöhässä ja matka ei kun hidastui entisestään mitä lähemmäksi Atlantaa päästiin. Lopulta liikenne pysähtyi 8 kaistaisella "Highwayllä" kokonaan.
Seisottuamme siinä tovin pääsimme puikkelehtimaan eteenpäin kaistoja vaihdellen ( laitonta niin Suomessa kuin Georgiassa). Lopulta selvisi syykin seisoskeluun ja jonotukseen..suuri rekka kuljetuslavettinsa kanssa oli hajonnut poikittain useammalle kaistalle ja tukki koko trafiikin.
Sumasta selvittiin ja matka kentälle jatkui..
Kentälle saavuttaessa koneen lähtöön oli enää aikaa 50 minuuttia ja kenttä on ISO..itse terminaalin check-in hallista pitää matkustaa "robottimetrolla" ns. concorseja pitkin jakoterminaaleihin joista lähtevät käytävät joiden varrella voi olla kymmeniä portteja.  Lyhyesti sanoen matka portille on joka tapauksessa pitkä.
Vihdoin kuitenkin onni tuntui meitä suosivan sillä pääsimme turvatarkastuksesta ja matkatavara checkistä melko mukavasti lävitse ja lähtöhalliin josta robotimetrot lähtevät. Eikun vauhdilla junaan ja.... niinpä kannattaa kiireessäkin katsoa minne junaan astut. Ennenkuin juna lähti, huomasin että olemme väärään suuntaan menevässä junassa. Eikun nopeasti ulos..minä itse edellä ja pojat perässä. Olin jo ulkona ja toinen pojistakin mutta nuorimmainen jäi jonkun selän taa jumiin ja junan ovet sulkeutuivat. Juna lähti takaisin kohti pääterminaalia poika kyydissä. Yritin vielä viittoilla että "nouse pois seuraavalla asemalla"!
Vähän aikaa "aivoratas" surisi niin että äänen varmaan kuuli ulospäinkin. Mitäs nyt? Eikun yrittämään päästä kävellen samaan suuntaan jonne juna oli pojan vienyt. Ongelmana oli vain se että siihen suuntaan kulku oli jalkaisin kielletty. Juoksin silti liukuportaita väärään suuntaan ja mukana ollut poikani perässä. Sain muutaman askeleen etumatkaa poikaani ja kun vilkaisin taakseni huomasin poliisin joka juoksi hänen perässään. Kun pääsin seuraavalle asemalle totesin että poliisi oli ilmeisesti saavuttanut pojan ja napannut kiinni. Häntä ei näkynyt misssään. Mutta samassa huomasin nuorimmaisen joka seisoskeli asemalla vanhemman amerikkalaispariskunnan kanssa rauhallisesti jutellen. ( poika oli vasta 10 vuotias mutta osasi välttävästi englantia). No niin..nyt siis toinen poika löytyi ja toinen vuorostaan katosi.
Takaisin juosten asemalle ( tällä kertaa oikeaan suuntaan) josta olimme juoksuun alunperin lähteneet.   Hetken seisoskeltuamme kuulin toisen poikani äänen ihan kuin se olisi kuulunut jostakin syvältä "kaivonpohjalta". Ja taas , taas se kuului samalla tavalla ..hän huusi nimeäni. Sitten hän osui silmiini. Poika seisoi poliisi vierellään pari kerrosta ylempänä olevalla parvella metroaseman toisella reunalla.
Näin asemalaiturilla toisen poliisin ja ryntäsin hänen luokseen kysymään saisiko hän yhteyden kollegaansa tuolla ylhäällä. Sehän onnistui ja parvella ollut poliisi lähti tuomaan poikaani alas luoksemme.
Kun taas kaikki olimme yhdessä paikassa ja yhtä aikaa , etsimme nopeasti oikean metrojunan ja kohti terminaalia ja porttia josta kone oli lähdössä vajaan 15 minuutin kuluttua. Ennen junaan loikkaamista sain vielä käyttää poliisin radiota jolla olin ensin yhteydessä koneemme lähtöportille ja sieltä minut yhdistettiin suoraan koneen kapteenille jolle selitin asiani.. Hän lupasi armeliaasti odottaa meitä kaksi minuuttia yli virallisen lähtöajan mutta ei enempää. Siihen oli ehdittävä. ( Laukut olivat jo koneessa)
Rynnäköimme junasta pästyämme eteenpäin sen minkä jaloista pääsimme ja hiki virtasi. Portille ja siitä virkailijoiden viittomaa reittiä juosten koneeseen jonka ovi paukahti kiinni takanamme ja kone liikkui jo ennenkuin olimme istumassa paikoillamme. Matkailu on sitten ihanaa!!! .....
Tarinan kolmas ja viimeinen osa "näyteltiin" Frankfurtissa vaihtokentällä ..mutta siitä lisää ensi kerralla.

All english speaking friends.. I decided to write now only in finnish..if you do visit my blog page and want to read these stories in english..let me know and I will continue to translate my stories in future :)