Vaihtuu se...

,,,nimittäin vuosi taas kerran
Oikein iloista Uutta Vuotta teile kaikille jotka jostakin kumman syystä olette eksyneet tänne blogiini :)

Gott Nytt År.. Fröhliches Neues Jahr...Happy New Year..Bonne Année..Felice Anno Nuovo...Feliz Ano Nuevo..Gelukkig Nieuwjaar...Godt Nytt År...С Новым годом!

Nähdään taas vuonna 2012 josta toivottavasti tulee meille ja teille kaikille parempi vuosi kuin kulunut 2011. Terveyttä ja jaksamista ja iloista mieltä :)

Ihan vaan tiedoksi

Hei kaikki..oikein hyvää melkein Joulun jälkeistä aikaa teille kaikille :)
Ajattelin käydä täällä ilmoittautumassa jälleen ennekuin joku ehtii kysellä olenko heittänyt veivin nurkkaan tai jäänyt jouluruuhkassa ostosväen jalkoihin. Ei sentään..kyllä täällä vielä herra Putkiaivo ähisee aaton jouluaterian jälkeen omalla kotosohvalla.
Ja tänään päästään itse asiaan vasta täällä kotosalla eli kinkut , loorat ja muut herkut odottelevat syöjiään. Eihän tässä Joulun ajan syömisessä ole muuten mitään järkeä, kuuluu niihin samoihin omituisuuksiin joita ulkomaalaiset ihmettelevät suomalaisten juhlimistavoissa. Juuri kun pääsivät ihmettelemästä meidän Itsenäisyyspäivän "juhlintaa"... 5 miljoonaa katsoo TV:stä kolme tuntia kun kaksi henkilöä kättelee 2000 ihmistä. Noin sanoen se kyllä kuulostaa itsellenikin aika omituiselta. Mutta mitäpä muutakaan me viimeisenä Eurooppalaisena kansana puusta laskeutuneet voisimmekaan tehdä täällä pimeässä Pohjolassa kuin kadehtia ja päivitellä niitä paria tuhatta jotka vuosi toisensa jälkeen käyvät pressaa moikkaamassa ja hörppäämässä boolia jonka resepti on yksi Suomen valtion suurimmista valtion salaisuuksista..

Itse olen perin "vanhoillinen" ja luutunut näissä Joulun kuvioissa. Aattona anoppilaan syömään.. ( kiitos muuten taasen anopille joka oli kokannut mitä maittavimmat annokset)  ja aattoiltana takaisin kotiin jossa ihmetellään miksi täkin Jouluna tuli ostettua näin monta pakettia vaikka meininki olikin että "nyt se tänä vuonna toteutetaan, ei enä kuin yksi paketti per nenä kun lapsetkin jo isoja"..mitä vielä , ristiselkä kolottaen kannetaan ensin lahjat paketeissa niissä kymmenessä muovipussissa anoppilaan ja siten illalla takaisin avattuina :) Joulupäivänä heräillään myöhään ja aletaan suunnitella päivän Jouluateriaa! Johan se alkaa nälkä kurnia kun ei ole syöty moneen tuntiin. Sitten kiskotaan lootaa ja kinkkua kaksinkäsin niin että ruuan jälkeen tajuttomuuden ja selkeyden raja alkaa hämärtyä.. otetaan tirsat ja valmistaudutaan nauttimaan vähän lisää lootaa ja kinkkua kunhan jaksetaan pöydän ääreen kiivetä.
Ei ei ..älkää nyt vaan käsittäkö väärin ..ei tässä syytetä ketään eikä arvostella kuin korkeintaa omaa itseään. ..tätä se on ..sitten Tapanina on onneksi muutakin elämää..yleensä kutsutaan joitakin lähisukulaisia kylään ja vaikka Syömään! ... niin tai ainakin Joulu kaffeelle :)

Sitten onkin hyvä päästä takas arjen askareisiin sulattamaan keskivartalon kohdalle kasvanutta rinkulaa. Ensin pitää vain kaivaa vaatekaapista ne kuuluisat "Joulun ja Juhannuksen jälkihousut" ..ne joihin ennen Juhannusta ja Joulua sopii parisuhteen molemmat osapuolet..
Että oikein nautinnollista Joulua teille kaikille ja muistakaa syödä hyvin!

Voihan &¤###..le

Sattuva otsikko kertoo kertoo kaiken tämän hetkisestä mielialasta.
Suomessa tämän viikon ja jokaiselle minuutille oli melkein laskettu jokin tehtävä ja toimi mutta mitä vielä ..basillit olivat päättäneet että nyt kun vihdoin ollaan taas länsimaahan päästy niin on aika nujertaa tämä hemmo sairasvuoteelle. Siispä tänään olo on mennyt pikkuhiljaa kokoajan huonommaksi ja nyt on sitten lämpöä ja kurkkua karvastelee. Tämähän se onkin..sen lyhyen pätkän kun olen kotomaassa niin vietän puolihorteessa vällyjen välissä.
Tänäänkin olisi ollut illalla yksi tärkeä palaveri..oikeastaan ihan MUST mutta minkäs teet..ei tällaista räkänokkaa ja kuumekallea voi päästää ihmisten ilmoille. Kyllä kalvaa.

Jos en huomenna näytä vielä huonommalta kuin ylläolevassa kuvassa niin palataan asiaan.
Haaatsshi!

Ni hao 2

Heissan kaikki pitkästä aikaa :)
Olen ollut "blogi motissa" kohta kuukauden päivät siitä ovat ystävällisesti huolehtineet kaikki ne 1,2 miljoonaa kiinalaista nettiliikenne controlleria jotka valvovat ettei länsimaisille hapatussivuille pääse Kiinasta käsin :)
Kiitos kysymästä..oleskelu ja työnteko Kiinan maalla on sujunut ihan siedettävästi vaikka eipä ole Kiina vielä muuttunut tämän vajaan kuukauden aikana edelleenkään unelmalomakohteekseni.
Jos hallitsisi kiinan kielen kirjoituskoukerot ja osaisi porista paikallista kieltä niin ehkä kys. maassa voisi viihtyä hieman paremmin mutta kiinankieltä osaamattomalle maa ei tahdo avautua kovin helposti. Liikkuminen on hiemna hankalaa kun taksikuskit eivät ymmärrä muuta kuin kiinaa eikä kaupoissa sen paremmin kuin useimmissa ravintoloissakaan henkilökunnan vieraankielen osaamiseen ole panostettu. Onhan maassa toki upeita kiinalaisia puutarhoja ja liki 10 000 vuotta vanhaa historiaa nähtävillä mutta niistäkin saisi enemmän irti jos joku osaisi kertoa niistä vaikkapa englanniksi.
Paikalliset työkaverit sentään hallitsevat englanninkielen ja ovat kyllä suureksi avuksi niin työssä kuin vapaa-aikana..kiitokset pojille!
Eipä saanut herra Putkiaivo vielä raahattua sähkofillariaan Suomeen kun todettiin että fillarissa oleva akusto kuuluu sarjaan "ei matkustajakoneeseen" otettaviin tuotteisiin..nooh ..saanhan huristella siis Kiinassa vielä yhden kuukauden ennen sen Suomeen saapumista..palaan nimittäin tämän kotiin nyt tehdyn pikavisiitin jälkeen Kiinaan vielä kuukaudeksi reilun viikon kuluttua.

Zai Jian... eli Näkemiin..nähdään täällä vielä ennen paluuta uuteen bloggi mottiin

Torjunta voitto ja historiallista

Hei taas kaikki.
Jokunen päivä sitten kerroinkin jo että kropassani käytiin tiukkaa taistelua , kuin Tali-Ihantalaa pienessä skaalassa. No nyt voi jo sanoa että vihulainen eli pöpö vei tuon armottoman taiston ensimmäisen erän ja nyt olen sitten kotona petissä ja rakentamassa uutta "mottia" johon on tarkoitus pöpöjoukot saartaa. Eli periksi ei anneta ja taistelu jatkuu.  Hiukan on alkanut epäilyttää että onko meikäläiseenkin iskenyt se Suomen keihäskunnian vienyt pöpö sillä samanlaisia vetämättömyyden oireita on ollut jo jonkin aikaa..pienikin voimainponnistus tuntuu kivireen vetämiseltä.
Nyt pitää kuitenkin yrittää osata nauttia upeasta kelistä joka ulkosalla  näyttäisi olevan..vaikka vain näin sisältä tiiraillen :) Säätieteilijä kertoi että mikäli elohopea jaksaa kivuta mittarissa tänään luvatut 20 pykälää plussan puolelle on se historiallinen tapahtuma , jota ei ole mitattu vielä koskaan Suomessa , sinä aikana kun virallista kirjanpitoa asiasta löytyy. Näutittakoon siis historiallisesta tapahtumasta ja jatkan täällä "pesäkkeiden" rakentamista motitettavien pöpöjen reitille.. Mukavaa alkavaa syksyistä viikonloppua!

Taskunauris

Olen jo pitkään suunnitellut että kun sopiva napsahtaa kohdalle niin kaupat tulee ..eli vanha kunnon taskukello tai taskunauris kuten vanhat miehet sanovat. Juuri sellainen jonka olen nähnyt vanhoissa valokuvissa vaarilla ja hänen isällään.
Nyt se sitten löytyi, juuri sellaisena kuin olin sen aina mielessäni kuvitellut. Teistä ehkä voi kuulostaa hölmöltä mutta tämä kello taskussa historia jotenkin saavutti minut. Tuli sellainen tunne että tältä on varmasti tuntunut vaarista ja hänen isästäänkin kun ovat kellon saaneet ja heille se on ollut vielä isompi asia sillä kelloon on taatusti mennyt suurempi osa heidän tuloistaan kuin minulla. Kello on tuolloin osoittanut myös että sen kantaja on kova työmies joka on sen työllään ansainnut...ei siis pelkkää päivänkulun osoittamista.
Jos siis nyt näette jokin päivä vastaantulevan miehen jolla roikkuu kellonvitjat housuntaskussa ja leukaperät ovat rehvakkaassa hymyssä..se saattaa olla meikäläinen.

Lentsu...ääh

Nyt meinaa pukata väkisin lentsu päälle. Joka paikkaa särkee ja kävellessä huippaa, nokka vähän vuotaa ja kurkussa kipristää.
Melkein luulin huijanneeni tätä pöpöä , sillä muut porukastani olivat tämän jo sairastaneet, mutta nyt parhaillaan käydään kropassani ankaraa Tali-Ihantalaa jonka lopputuloksesta ei ole vielä tietoa. Vastustaja on ovela ja pyrkii kaikin keinoin kiertämään puolustukseni ja kaatamaan immuunisuojani. Yritän vielä kaivaa "reservistä" avukseni konjamiini tuikun josko tuo tuliliemi saisi vastustajani poistumaan kropastani...
Sniif..ja (hyvää) yötä.

Totta, tarua ja puolitotuuksia

Teistä monet ovat varmaan ostaneet käytettyä autoa. Tällöin olette saattaneet kuulla seuraavanlaisia selvityksiä autokauppiaan suusta...

Asiakas:
- Onko tuossa ilmoituksessa mainittu km määrä kaikki mitä autolla on ajettu vai onko tiedossa että kulkupelillä olisi päristelty ilman matkamittaria jossakin vaiheessa? (autoehdokas on 12 vuotta vanha ja mittari näyttää alle 100 000km)

Kauppias:
- Auto on erittäin hyvin pidetty. ollut yhdellä naisomistajalla (joka kauppiaan mukaan hänen tuttunsa). Autoa on huollatettu säännöllisesti merkkiliikkeessä mutta aiemmin samana vuonna auto oli varastettu ja rosmo oli tyhjentänyt ns. "paistinuunin" kaikista auton papereista mukaan lukien huoltokirja.

Asiakas (ajettuaan pienen koeajon):
- Tuntuu että hieman remonttia pitäisi tehdä jotta auto menisi parin viikon sisällä pakollisesti tehtävästä katsastuksesta läpi. Oikean etupyörän jarru rahisee eli ilmeisesti jarrupalat lopussa ja
vasemman takapyörän laakeri pitää varsin kovaa ääntä.

 Kauppias:
- Ei siellä mitään vikaa. Pojat vaan juuri pesivät auton ja siitä on jäänyt hiekkaa jarrulevyille..ja auto seissyt sisällä liikkeessä pitkään ( mitenköhän nämä kaksi mahdollisia samaan aikaan?) ..kun vaan muutaman kerran kunnolla survaisee poljinta niin hiekka siellä lakkaa rapisemasta. Takana ei laakerivikaa ..varapyörän kiinnitys resonoi määrätyssä nopeuksissa mutta sen he voivat kyllä korjata laittamalla eristettä takakonttiin.

Kysymys kuuluu..ostaisitko käytetyn auton ..siis minkäänlaisen ajoneuvon tältä kaverilta?
Jos vastauksesi on kyllä toivotan onnea. Jospa tarina olisikin vain fiktiota mutta valitettavasti täyttä faktaa! Arvaappa tuliko kauppoja?

P.S Yllä olevan kuvan auto ei liity tapaukseen :)

Väsymys..onko tuttua?

Onko teille koskaankäynyt niin että jokin kohta päivästä on ikäänkuin hävinnyt mielestä koska olette olleet todella väsyneitä?
Minulle on valitettavasti viime aikoina sattunut moisia hetkiä jo useampiakin. Liekkö siten herra Putkiaivon ikä ollut avittamassa asiaa vaikko vaan ne valvotut yöt ja aikaiset herätykset..tai molemmat yhdessä.
Ainoa kunnon "lääke" olisi todella pitkät ja syvät unet joita ei tunnu nykymaailmassa enää olevankaan. Voi vaan kaihoisasti muistella aikaa nuoruudesta jolloin nukkua saattoi koska tahansa ja missä mölyssä hyvänsä..enään ei onnistu..höyhen kun tipahtaa pöydältä niin meikäläinen on silmät selällään.
Nuijanukutus taitaa olla seuraava operaatio :)

Kauniita unia kaikille!

Ni hao

Eli tervehdys vaan kaikki..otsikko  onkin sitten liki kaikki mitä sanavarastoni sisältää tällä hetkellä kiinan kielestä. Mutta saattaapa olla että vielä ennenkuin Joulupukki kolkuttaa ovelle tulevana talvena herra Putkiaivo lausuu kiinaksi muutakin kuin iloisia tervehdyksiä. Eli jos olette lukeneet rakkaan vaimoni blogin ennen tätä niin tiedätte että olen suunnistamassa työmatkalle Kiinaan..ja tällä kertaa hiukan normiretkeä pidemmäksi ajaksi. Karistan Suomen sohjot jaloistani kahdeksaksi viikoksi ja siirryn itseäni 20cm lyhyempien henkilöiden seuraan. Vaikka blogissani löytyykin tarinaa Aasiaan suuntautuneilta lomamatkoilta , ei nyt suuntana oleva Kiina ole ihan ensimmäisenä suosikkilistallani. Tulevassa kämpässäni on kyllä keittiö ja tarvittavat työkalut ruuanlaittamiseen mutta epäilyttää hiukan löytyykö paikallisesta lähimarketista mitään kokattavaa :)
Tervetuloa sunnuntai kahville ja donatsille marraskuussa Japanin meren rantaan :)

Uutta lunta , luistava keli

Hei taas,

Matkani jatkui tänään hieman idemmäs ja samalla syntyi taas uusi aluevaltaus ..nimittäin herra Putkiaivon putkihiihto. Oli aivan kuten otsikkokin kertoo uutta lunta ja luistava keli.
En ole aiemmin käynyt ns. hiihtoputkissa suihkimassa (jos nyt hirveästi muutenkaan) mutta nyt tuli kokeiltua tätä "putkihiihtoa" kun mahdollisuus siihen avautui. Ei ollenkaan niin hölmön hommaa kuin miltä äkkiseltään kuulostaisi :)  Matkaa ei tosin tullut taitettua paria kilometriä pidempään mutta tulipahan "korkattua" hiihtoladut tulevalle talvikaudelle kerrankin ajoissa.
Samalla tuolla tienpäällä ollessa taasen kerran tuli todettua että kyllä sitä on paljon vielä pitäjiä joita ei ole koskaan tullut katsottua..siis edes Suomessa. Mietin että mitenköhän pitkään menisi aikaa kun kiertäisi kaikki Suomen kylät ja kunnat lävitse niin että viettäisi kussakin yhden päivän. mahtaisiko olla kaikki kertaalleen katsottuna sinä päivänä kun vanhuuseläke alkaisi juosta , jos siis tänään aloittaisi? Joku paremmalla matikkapäällä ja pitkän matematiikan lukeneena voisi sen vaikka minulle kertoa.

Nyt ei muuta kuin ensilunta odotellessa..hyvää jatkoa kaikille..

Lakeuden kutsu

Heips..ja terkkuja Pohjanmaallta. Työreissu vei minut tänään tänne Nivalaan ja Sievin suuntaan Suomen "laakeille aakeille". Vaikka olenkin puoliksi juuriltani pohjalainen eipä ole ihan hirveästi tullut käytyä täällä lakeuden mailla.
Pohjanmaan kansa..siinä on ihan erilainen kansanosa kun vertaa heitä tuonne Hämeeseen jossa nykyisin asustelen. Tämä väki on yritteliästä ja hyvällä itsetunnolla varustettua kansaa joka ei pienistä säikähdä ja joilla on perinteinen naapuriapu geeni vielä suonissaan. Missäpä muualla ihmiset ja vatsinkin pienyrittäjät puhaltaisivat niin yhteen hiileen kuin täällä pohjanlahden rannikolla. Nostan olematonta hattuani teille kaikille pohjalaisille ja olen ylpeä että suonissani virtaa 50%.sti pohojalaasta verta :) Sen verran muistan pohjalista perimääni etä vanha sukulaismummo kutsui aikanaan lapsia syömään ja sanoi että "Jukulin tähären kakarat tulkaahan syömään kropsua" ... muille kuin pohjalaisille voin kertoa että kyseessä oli kutsu tulla syömään pannukakkua :) Se vaan kuulosti ja kuulostaa edelleenkin todella hassulta..melkein kuin ulkomaan kieleltä.

Matka Pohjanmaalle on vaan perin pitkä kun sen autolla köryyttää tuolta etelän perukoilta. Olis varmaan useammin tullut käytyä sukuloimassa täällä jos matka ois himan lyhykäisempi.
Suokaatten anteeksi sukulaiseni etten tällä(kään) käynnillä ehtinyt teitä tervehimään..lupan parantaa tapani ja tulla ihan vaan sukuloimaan paremmalla ajalla ensi kesänä!

Notta näin on marjat!

Syksyn pimeää iltaa parvekkeella..

Tässä illalla istuskellessa partsilla totesin että syksy on ihan oikeasti saapunut. Ulkona on sysipimeää... vaikka ollaan kaupungissa jossa normaalistikkin aina hiukan kajastaa joko katuvalot tai rakennusten valot. Mutta ei..nyt oli kuin säkissä olisi istunut. Kunnes yks kaks.. valtava sähinä ja pauke , valoshow halkoi taivaankantta ja räjähdyksen kaiku kiiri seinästä seinään talojen välissä.

Kesti aikansa käsittää että rätinä ja pauke tuli ilotulitteista joita joku ampui satamasta joka oli taivaanrannan edessä olevan harjun takana. Upea valoshow kesti useita minuutteja kunnes pauke loppui ja pimeys valtasi paikkansa. Tuli hiljaista , ei edes minkäänlaista liikennettä lähikadulla.. omituista. Hiljaisuuteen olin kyllä tottunut , maalla kun olin kasvanut..mutta että kaupungissa ..täällä on aina jotakin "pörinää".

Juuri kun olin syventyneenä syntyihin syviin , lasitetun parvekkeen lasi helähti , ei onneksi rikki, mutta kuitenkin niin kovaa että säpsähdin ajatuksistani . Joku lintu tai lepakko mikä lie oli törmännyt suljettuun parvekelasiin ulkopuolelta. Olisiko mahdollisesti pelästynyt äskeistä valoshowta ja räiskettä..kenpä tietää.

Mutta koska pimeys oli jo omalla paikallaan en nähnyt mitään , eikä enää kuulunut mitään ääntäkään. Perin omituinen ilta partsilla.. Ajattelin.

Sitten tuntui että väsymys kulki koko kehon lävitse ja totesin että silmäluomet kävivät perin painaviksi. Oli aika painaa pää tyynyyn. 

Hyvää yötä rakkaat ystävät 

Voihan väsymys

Voi herttinen miten väsyttää! Tänään on tuntunut kuin kaikki energia olisi valunut hioista ja housunpunteista pihalle. En tiedä olenko saanut auringonpistoksen , sillä aurinko paistoi ainakin 15 minuuttia päivällä kun olin ulkosalla :)

Tai sitten olen yksinkertaisesti vaan tullut vanhaksi ja huisin nopeasti. En juo kahvia enkä teetä ( lääkärin ohjeen mukaan) joten siitäkään en voi saada piristystä. Energiajuomat maistuu äklölle eivätkä liene muutenkaan terveellisiä. Vielä kun kotiin tultua tuli kiskaistua ruoka sangen sutjakkaasti huuleen tuntui että tapahtui täydellinen "lässähdys". Tälle päivälle ja illalle olisi ollut yhtä ja toista tekemistä mutta nyt olen istunut tässä koneen kanssa sohvalla , ahteri liimattuna penkkiin jo toista tuntia.

Ja huomenna aamulla herätys 04.15 ...saattaapa huomenillalla silmäluomet painaa. Mutta sunnuntaina saa sentään nukkua pitkään. Oikein pirtsakkaa viikonloppua kaikille joilla silmäluomet pysyvät auki ilman tulitikkuja!

Kirjoitan..olen siis olemassa :)

Oli hauska kuulla että jotkut ystävälliset henkilöt ovat kaivanneet blogitekstejäni :)
Siispä voin hyvillä mielin vahvistaa että huhut blogini "kuolemasta" ovat suuresti liioiteltuja.
En ehkä riittävän usein käy täydentämässä uusia tarinoita , puhetta ja pörinää tänne sivustolle mutta ystävät hyvät ...Täällä ollaan!

Tänä viikonloppuna "musta pilvi" on vaan kellunut pääni päällä sillä olen kipristellyt vatsataudin kanssa ja jotta kurjuus olisi maksimoitu onnistuin vielä viime perjantaina työpaikalla telomaan polveni rappusissa. Näin sitä meillä rentoudutaan viikonloppuisin.
Eniten ehkä harmittaa se etten päässyt kummilapseni kastetilaisuuteen. Suo anteeksi Eelis :( Kummisetäsi koettaa ryhdistäytyä ja tulla tapaamaan sinua kunhan olen taas tolpillani.

Olen pikku päässäni miettinyt ja suunnitellut tässä potilaana makoillessani minne lähtisin muutamaksi päiväksi lataamaan akustojani tuossa loppuvuodesta. Lomaakin olisi plakkarissa vielä se yksi viikko joten antakaapa ystävät hyvät vinkkejä missä tällainen "sosiaalinen erakko" voisi viettää täydellisessä hiljaisuudessa muutaman autuaan päivän. Aiemmat kohteet on valittu perinteisesti netin hakukoneella , ja sillä lisäyksellä hakuun että majapaikasta on ainakin 2km lähimpään naapuriin.

En ole mikään ihmisiä pelkäävä yksilö mutta tarvitsen sen OMAN HETKENI kerran kaksi vuodessa..enkä tunne siitä syyllisyyttä.

Lupaan tulla kynäilemän tänne useammin jatkossa jotta olemassaoloani ei koettaisi uhatuksi :)

Nähdään taas...

Loman loppu :(

Aika kuluu turhan nopeaan. Lomani alkoi mielestäni vasta aivan hiljattain ja tänään huomasin että huomenna onkin jo työpäivä. Jospa syksykin siten sujahtaisi yhtä nopeaan kuin lomakin :) Meikäläinen kun on ehdottomasti ns. talvi-ihminen. Kesän kuumat ja lämpöiset ei oikein ole minun juttuni..lämpimässä tosin on mukava piipahtaa talvipakkasella tai rospuutto kelillä kuten nuo aiemmat tarinani kertovat.

Olen sen verran "pimahtanut" että odottelen jo ensimmäistä pakkasaamua ja ensilumen satamista.

Sen verran panttasi että jätin yhden lomaviikon myöhäiseen syksyyn jotta saan tuon "naatinnollisen" ensilumen kosketuksen heti kun sitä pohjoisessa alkaa taivaalta hipuilla :)

Siispä jään tähyilemään taivaalle ja tuijottamaan elohopeamittaria ... mukavaa syksyn odotusta kaikille!!

Talks and thoughts / Puhetta ja pörinää: Singapore on my mind

Talks and thoughts / Puhetta ja pörinää: Singapore on my mind: "Vuotuinen Singapore käynti on takana onnellisesti. En ole vielä kertonutkaan mutta minulla on jo kuusivuotinen perinne siitä että käyn vähin..."

Singapore on my mind

Vuotuinen Singapore käynti on takana onnellisesti.
En ole vielä kertonutkaan mutta minulla on jo kuusivuotinen perinne siitä että käyn vähintään kerran vuo-
dessa lomamatkalla Singaporessa.
Useat ovat ihmetelleet valitsemaani lomailukohdetta ja sitä miten moinen pieni kääpiövaltio voi tarjota jotakin uutta ihmeteltävää vuodesta toiseen.

Kaikki alkoi siis jo kuutisen vuotta sitten kun eräs ystäväni joka asui tuolloin Singaporessa sai houkuteltua minut ensivisiitille. Se oli todella ihastumista ensisilmäyksellä jos maasta voi niin sanoa.
Singaporessa on asukkaita saman verran kuin Suomessa mutta koko maa on kooltaan samankokoinen kuin Helsinki,Espoo ja Vantaa yhteensä.  Maisemat ja ympäristö kuitenkin tyystin eri sfääreissä kuin noilla kolmella. Singapore on maailman puhtain ja siistein miljoonakaupunki. Tai ehkei pitäisi puhua miljoonakaupungista vaan "puistomaailmasta" jossa on istutuksia ja vihreitä kasveja kuin trooppisessa puutarhassa.
Laki ja järjestys on maassa myös tiukka niin että rikollisuus on hyvin minimaalista mutta tiukka kuri ei kuitenkaan häiritse kenenkään normaalia jokapäiväistä elämää.
Ja ne nähtävyydet joista jo alussa mainitsin , niitä on riittänyt niin että jokaisella vierailulla on ollut mukana jokin uusi kohde ja edelleen on kymmeniä ellei satoja paikkoja joissa en ole vielä päässyt / ehtinyt käymään.
Jos sinulla on aikaa Singapore käynnilläsi vaikkapa vaan yksi tai kaksi päivää niin itse ehdottaisin paria paikkaa olet sitten aikuinen tahi lapsi.
Singapore Zoo eli Singaporen eläintarha ei ole perinteinen eläintarha. Suurin osa eläimista ei ole häkeissä tai aitauksissa vaan pääset kuvaamaan ja näkemään ne aivan vierestä..kuten esim. kirahvit, sarvikuonot ja kengurut ym. La illan hämärryttyä voit lähteä tutustumaan öisen vidakkoon Night Safarilla joko "puksujunalla" tai mikä vielä parempi , itse vaeltamalla viidakkopoluilla.
Toinen "must" juttu on Sentosan saari josta löytyvät mm. korkealle kiipeävä köysirata, korkealle kohoava pyörivä näköalatorni , hyönteismaailma, 4D teatteri, mäkiautorata, yksi mahtavimmista valo- ja vesishowsta maailmassa ( illalla meren rannassa) ja rantaihmisille valkoista hiekkarantaa kilometrikaupalla. Lisäksi sotaisasta historiasta kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa saarella II maailmansodan aikana olleeseen tukikohtaan bunkkereineen ja aseineen.
Ja jos F1 sirkus kiinnostaa niin sitäkin voi syksyllä seurata paikanpäällä vaikkapa maailma korkeimmasta maailmanpyörästä. tai käydä "käärimässä" rahaa yhdessä maailman korkeimmista kasinoista...topisaalta voipa tuo rahankäärintäkeskus kääriä sitä myös lompsastasi jos on ns, "uu tuuria".

Jotakin kummaa tuossa maassa on .. se on kuin Lapin kuume Suomessa. Se kun kerran iskee niin minkäs teet.
Olen valmis kertomaan lisääkin hyviä kohteita Singaporesta jos kiinnostusta riittää!

Twilight zone

Tänään tuntui todella siltä että liikuin "hämärän rajamailla" kun olimme tätini syntymäpäivillä
ja luettuani eilen illalla ( todellisuudessa viime yönä) kirjoittamani runonpätkän sain hetken kuluttua
eteeni siskoni tekemän teoksen..jossa oli sisältö melkeinpä yksi yhteen omani kanssa ja jopa muutama
lause aivan tismalleen samalla tavalla :0
Emme todellakaan tienneet toistemme kirjoituksista ennen tätä päivää..Siis Haloo...miten tämä on mahdollista?

Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tulevaisuudella on mahdollisesti muuta tarjolla samalla saralla.

Reaktorit paukkuu ja maapallo kääntyilee mutta isukki matkustaa

Heissan taas..
Japani vaihtoi muutaman metrin paikkaa karttapallolla , maapallokin kellahti 10cm lisää kumoon ja ydinreaktorit poksahtelee kuin samppanjapullot kun jäähdytysvedet valuu harakoille. Höyryä nousee kuin saunan kiukaasta ja sitten arvuutellaan kuka tästä "löylystä" saa nauttia. Ainakin nämä löylynlyömät tulevat olemaan säteilevän puhtaita.
Siihen liittyen isukin pitäisi lähteä parin viikon kuluttua aivan tuonne alueen ns.lähimaastoon työreissulle. Ei nyt vielä tässä vaiheessa ole käsijarru päällä mutta toki pitää olla silmät selällään ja seurata mitä maailmalla tapahtuu.
Toivotaan että navat eivät vaihtaisi paikkaa vielä omana elinaikanani , sillä olisi kuitenkin mukavampi asua täällä pohjoisessa kuin "down under"...eivätkä varmaan kengurutkaan nauttisi talvipakkasista.

Säteilevää keväänjatkoa teille kaikille!

Putkipostia sanan varsinaisessa merkityksessä

Tervehdys taas pitkän tauon jälkeen blogisivuni.
Tuli yks kaks sellainen olo että voisi raapaista muutaman rivin kun viimeiset 48 tuntia on mennyt rattoisasti
"putkipostin" parissa eli vatsataudin pyörteissä.
Niinkuin takatalvi tai ensimmäinen lumipyry yllättää etelän autoilijat vuosi toisen jälkeen ; samalla tavalla kavalasti pääsi jälleen yllättämään ilkeä vatsapöpö isukin toissailtana. Ensi ei mitään ja sitten äkkiä matka "helpotusten huoneeseen" tuntuikin pidentyneen liki näkymättömiin.
Meidän perheen mami onkin jo omassa blogissaan kertonut miten tämä vatsasairaus on aina jonkun perheenjäsenen hankittava  päivää paria ennen kun joku toinen perheenjäsenistä on lähdössä jonnekkin pidemmälle reissulle. Niinpä siis päätin jälleen kantaa korteni kekoon ja olla se joka basiliskon saa.
Tästä seuraa hauskoja episodeja kun isukkikaan ei viitsisi vällyn alla kuluttaa sairastamispäivistään 24 tuntia vaan yrittäisi jollakin hyödyllisellä tavalla olla mukana kodin askareissa. Perheen mamia muistuttaa vielä aamutuimaan töihin lähtiessään että "ethän sitten koske mihinkään ja tartuta pöpöjä"..ja isukki myönnellen tuhahtelee kuumehöyryisenä "joo eitä" peiton alta. Päivä on kuitenkin pitkä ja makoillessa aika ei tahdo kulua..isukki muistaa äkkiä että pesukone kuului olleen aamulla päällä ja nyt jo pysähtynyt.
Isi raahautuu pesukoneen luo mutta muistaa samassa mamin tuiman ilmeen aamulla ja varoituksen sanat. Pikaisen  mietinnän jälkeen isukki hakee eteisen "hanskalokerosta"  ulkokintaat ja laittaa ne käteensä ja purkaa niiden avulla pyykit koriin ja kuivumaan telineelle. :) Että voikin olla kuumeisenakin fiksu tuo isukki. Näin tuli työ tehtyä ja mamin määräämät pykälätkin täytettyä kun tarkkoja ollaan.

Mamin tultua kotiin isukki kertoo päivästään ja siitä miten hän urheasti laittoi pyykit kuivumaan. Ja toisaalta miten huonovointinen juuri nyt onkaan..osin ehkä juuri siksi. Ehkäpä osin sen takia mami käy baarikaapilla ja ottaa konjakki paukun ( meillä toimittaa lääketieteellistä virkaa) , mutta tohkeissaan tujauttaa lasiin ainakin 3xkertaisen ravintola annoksen. Kysyy kyllä vauhdissa isukilta olisiko tämä sopiva annos , mutta ennenkuin kuumehöyryinen isukki kerkiää mitään vastaamaan on mami jo kipannut annoksen...tyhjään vatsaan. Tovin kuluttua mami ihmettelee heikkoa oloaan...jaa a.

Katsotaan saako mami tai lapset järkättyä jonkun pikku basillin viikon päästä kun isukki olisi lähdössä reissuun. Mutta tulen joka tapauksessa pidättäytymään pienemmissä "lääkepitoisuuksissa".

Matkalla Atlantaan osa 2

Viimeksi jäimme sutimaan automme kanssa amerikkalais-meksikolaisen ravintolan pihamaalle pian sen jälkeen kun poitsun hammasraudoista oli saatu isoimmat kahvinpurut ja banaaninkuoret perattua pois.

Oltiin siis jo lähtökohtaisesti myöhässä ja matka ei kun hidastui entisestään mitä lähemmäksi Atlantaa päästiin. Lopulta liikenne pysähtyi 8 kaistaisella "Highwayllä" kokonaan.
Seisottuamme siinä tovin pääsimme puikkelehtimaan eteenpäin kaistoja vaihdellen ( laitonta niin Suomessa kuin Georgiassa). Lopulta selvisi syykin seisoskeluun ja jonotukseen..suuri rekka kuljetuslavettinsa kanssa oli hajonnut poikittain useammalle kaistalle ja tukki koko trafiikin.
Sumasta selvittiin ja matka kentälle jatkui..
Kentälle saavuttaessa koneen lähtöön oli enää aikaa 50 minuuttia ja kenttä on ISO..itse terminaalin check-in hallista pitää matkustaa "robottimetrolla" ns. concorseja pitkin jakoterminaaleihin joista lähtevät käytävät joiden varrella voi olla kymmeniä portteja.  Lyhyesti sanoen matka portille on joka tapauksessa pitkä.
Vihdoin kuitenkin onni tuntui meitä suosivan sillä pääsimme turvatarkastuksesta ja matkatavara checkistä melko mukavasti lävitse ja lähtöhalliin josta robotimetrot lähtevät. Eikun vauhdilla junaan ja.... niinpä kannattaa kiireessäkin katsoa minne junaan astut. Ennenkuin juna lähti, huomasin että olemme väärään suuntaan menevässä junassa. Eikun nopeasti ulos..minä itse edellä ja pojat perässä. Olin jo ulkona ja toinen pojistakin mutta nuorimmainen jäi jonkun selän taa jumiin ja junan ovet sulkeutuivat. Juna lähti takaisin kohti pääterminaalia poika kyydissä. Yritin vielä viittoilla että "nouse pois seuraavalla asemalla"!
Vähän aikaa "aivoratas" surisi niin että äänen varmaan kuuli ulospäinkin. Mitäs nyt? Eikun yrittämään päästä kävellen samaan suuntaan jonne juna oli pojan vienyt. Ongelmana oli vain se että siihen suuntaan kulku oli jalkaisin kielletty. Juoksin silti liukuportaita väärään suuntaan ja mukana ollut poikani perässä. Sain muutaman askeleen etumatkaa poikaani ja kun vilkaisin taakseni huomasin poliisin joka juoksi hänen perässään. Kun pääsin seuraavalle asemalle totesin että poliisi oli ilmeisesti saavuttanut pojan ja napannut kiinni. Häntä ei näkynyt misssään. Mutta samassa huomasin nuorimmaisen joka seisoskeli asemalla vanhemman amerikkalaispariskunnan kanssa rauhallisesti jutellen. ( poika oli vasta 10 vuotias mutta osasi välttävästi englantia). No niin..nyt siis toinen poika löytyi ja toinen vuorostaan katosi.
Takaisin juosten asemalle ( tällä kertaa oikeaan suuntaan) josta olimme juoksuun alunperin lähteneet.   Hetken seisoskeltuamme kuulin toisen poikani äänen ihan kuin se olisi kuulunut jostakin syvältä "kaivonpohjalta". Ja taas , taas se kuului samalla tavalla ..hän huusi nimeäni. Sitten hän osui silmiini. Poika seisoi poliisi vierellään pari kerrosta ylempänä olevalla parvella metroaseman toisella reunalla.
Näin asemalaiturilla toisen poliisin ja ryntäsin hänen luokseen kysymään saisiko hän yhteyden kollegaansa tuolla ylhäällä. Sehän onnistui ja parvella ollut poliisi lähti tuomaan poikaani alas luoksemme.
Kun taas kaikki olimme yhdessä paikassa ja yhtä aikaa , etsimme nopeasti oikean metrojunan ja kohti terminaalia ja porttia josta kone oli lähdössä vajaan 15 minuutin kuluttua. Ennen junaan loikkaamista sain vielä käyttää poliisin radiota jolla olin ensin yhteydessä koneemme lähtöportille ja sieltä minut yhdistettiin suoraan koneen kapteenille jolle selitin asiani.. Hän lupasi armeliaasti odottaa meitä kaksi minuuttia yli virallisen lähtöajan mutta ei enempää. Siihen oli ehdittävä. ( Laukut olivat jo koneessa)
Rynnäköimme junasta pästyämme eteenpäin sen minkä jaloista pääsimme ja hiki virtasi. Portille ja siitä virkailijoiden viittomaa reittiä juosten koneeseen jonka ovi paukahti kiinni takanamme ja kone liikkui jo ennenkuin olimme istumassa paikoillamme. Matkailu on sitten ihanaa!!! .....
Tarinan kolmas ja viimeinen osa "näyteltiin" Frankfurtissa vaihtokentällä ..mutta siitä lisää ensi kerralla.

All english speaking friends.. I decided to write now only in finnish..if you do visit my blog page and want to read these stories in english..let me know and I will continue to translate my stories in future :)

Matkamuistoja 1..Travel memories 1.

Matkailu on aina kuulunut tämän isukin mieliharrasteisiin ja aina silloin tällöin on matkassa ollut mukana myös parempi puolisko tai jälkikasvua.
Nyt kertomani tarina tapahtui jo jonkin aikaa sitten mutta säilyy varmasti niin isukin kuin jälkikasvunkin mielissä lopun ikää.

Matka suuntautui tällä kertaa "ison veden taa" Ameriikan Yhdysvaltoihin ja tämä sattumus tuli vastaan vasta paluumatkalla muutoin mukavasti sujuneen reissun lopulla. Lähdimme Tennesseen osavaltiosta aamutuimaan ajelemaan kohti Georgiaa ja Atlantaa josta lentomme lähtisi kohti Eurooppaa ja kotia Suomessa. Matkaa Tennesseestä Atlantaan Georgiaan on joltisenkin paljon joten taukoja tarvitaan ja nälkäkin iskee jossakin vaiheessa. Amerikkalaiset ystävämme olivat tietävinään hyvän ruokailupaikan matkan varrelta ja sitä sitten metsästettiin hartaudella ainakin yhden ylimääräisen tunnin verran. Löytyihän se viimein ja ruoka maistui. Toisella jälkikasvustani oli vielä tuohon aikaan hammasraudat jotka piti poistaa ruokailun ajaksi..kuten nytkin toimittiin. Ruokailun lopulla totesimme että olemme kaiken ravintola etsinnän ja hitaan ruokailun takia jo myöhässä alkuperäisestä aikataulusta ja alkoi tulla kiire jatkaa matkaa. Eikun rynnäköllä kaikki autoon ja matkaan...tai ei sittenkään. Juniori huomaa että hammasraudat jäivät ravintolan pöytään jossa söimme. Ei kun nopsaan takaisin ravintolaan jossa pöytämme jo kirkkaana ja puhtaana odotti seuraavia nälkäisiä kävijöitä. Ei näkynyt hammasrautoja eikä muutakaan omaisuuttamme.
Uusi rynnäkkö tarjoilijan luo ja tiedustelemaan ovatko tietoisia missä raudat voisivat olla. Olimme siis Ameriikan sydämessä mutta kaksi ensimmäistä tarjoilijaa "tarjoili" meille vain "habla espanjolaa" eli ei sanaakaan englantia. Viimein löytyi yksi tarjoilija jolta paikallismurre luisti sen verran että saimme asiamme kerrottua ja ymmärrykseen vastapuolelle.
Selvisi että kaikki roskat ja todennäköisesti myös hammasraudat on viety jo keittiön perällä olevaan isoon roskikseen. Pari reipasta espanjaa puhuvaa meksikaani poikaa jätesäkkien kimppuun ja rojut säkeistä keittiön lattialle :)
Meni kymmenkunta minuuttia kunnes toinen  poika hihkaisi ja toi kourassaan hieman "epäsiistissä" kunnossa olevat hammasraudat eteemme. Pikaisen pesun ja puhdistuksen jälkeen eikun raudat suuhun ja kansa autoon ja vauhdilla matkaan.
En muista tuliko edes kunnolla kiitettyä näitä poikia jotka dyykkasivat keittiössä kun laskin koko ajan minuutteja siihen kun koneemme starttaisi Atlantasta. Vasta autossa jäin miettimään miten on mahdollista että täällä Amerikan sydänmailla on paikkoja joista löytyy vain espanjaa puhuvia "amerikaanoja"?  ...Tämän matkan kommellukset eivät päättyneet tähän..kaikkea muuta, tarina vain paranee, mutta siitä huomenna lisää..


Travelling has allways been one of daddy´s favorite hobbies. Now and then also my "better half" or the kids have got the change to join my trips.
This story which I´m telling to you today took place already some time ago , but as well as dad so also the kids will remember this trip their whole life.

This time target was USA and this incident took place when we were already on our way back , after a very nice and joyful vacation week in Tennessee. It was early morning when we started our trip from Tennessee to Atlanta Georgia , from where our plane was about to take off and take us back to Europe and Finland.
It´s quite a long drive from Tennessee to Atlanta so it means you have to take brakes and have some lunch on your way. Our US friends told that they know a nice place next to the road to Atlanta.. and maybe they did ..but not very exact where..so we looked the place long and hard for an hour or so.
Finally we found the place and food was tasty. Must remind that one of my kids got braces that need to take off while you were eating. As he did also this time.
While we were allmoust done with the lunch we noticed that we are late from the planned timetable.
So fast everyone into the car and on the road..or maybe not. Junior noticed that he left the braces to the table where we had the lunch.  Running back to the restaurant and to the table where we ate. There was our table waiting the next customers shiny and clean. No braces or anything :)
Next rush was to reach waiter asking if they have sen the braces..remember that we were in "heart middland US" but still the first two waiters only "served" us spanish ..habla habla..
Finally we found one waiter who understood local "dialect" and we were able tell our problem.
Soon we heard that all stuff / garbage from the tables have been taken to big plastic sacks that were behind the kitchen.
So..two young mexican boys rushed to turn down all the sacks to the kitchen floor..not a nice view :)
It took some ten minutes until the other boy  cried out and brought us the braces that looked quite messy. Just a fast wash and clean up..braces back to mouth and rush to the car.

I´m not sure if we even thank properly these mexican boys as at least I was only counting minutes to the time when our plane was about to take off from Atlanta. Not until back on the road in the car I got time to think , how it´s possible that here in "America´s Heart Land" you meet people who just hablas espanjol ;)
This was just the start of all happenings that took place on this trip back home..no , the story gets even more exciting but from that I will tell more about tomorrow...

Putkiposti alkakoon! Let´s start the pipeline!

Tässä se nyt on.

Putkiaivo isukin oma "kuumalinja" jossa isukki jakelee tietoisuuteen niitä kommelluksia joita voi sattua vain kolhomman näköiselle sukupuolelle , silloin kun ollaan tekemisissä sen kauniimman kanssa. Ehkä tästä "kuumalinjasta" voi jopa olla hyötyä jollekin kauniimman

sukupuolen edustajalle jos eksyy lukemaan näitä isukin aivoituksia ja huomaa että ei se oma köntys ole sen surkiampi kuin muutkaan kaksilahkeiset :) Joskus näillä sivuilla voi ehkä törmätä johonkin positiiviseen yllätykseen jota ei olisi meistä miesten kuvatuksista osannut edes arvata.

Here it is.

Pipebrain daddy´s own "hotline" where dad gives the seeds of wisdom of all the funny happenings

that have taken place to this "not so good looking" sex ..especially when  being in contact with the

pretty ones. Maybe..I said maybe.. this "hotline" can even be useful to some persons from the  pretty side of sex if they come to these pages by accident and notice that their own two-legged isn´t so hopeless as they thought :) Sometimes you might even surprise when you hear what amazing achievements we could attain...something that you couldn´t even imagine.